Hiihtopipa neulurilla

Sain kuin sainkin haltuuni tuon Brother KX-395 neulurin

Hiihtopipaa muokkasin niistä edellisistä ohjeista ja jotain valmista siitä tuli.

 Nurjalta puolen

Oikealta puolelta

Korvaläppä

Vielä pitäisi ommella vuorikangas tuohon kaksinkertaiseen osaan ja ommella pipa kasaan. Tuossa olisi "nuotit" käsinkirjoitettuna. Pitänee vissiin ne sitten kirjoitella näkyville tänne. Seuraavan kokeilun teen pienentämällä silmukkakokoa, nyt tuo on tehty silmukalla 8, mikä vastaa noin 4 1/2 puikkoa. Nallea kuitenkin normaalisti neulotaan 3 1/2 puikoilla.

Oliskohan tuohon uponnut kolmisen tuntia, mutta osaltaan sitä hidasti nuottien kirjoittaminen ja alkuperäisestä ohjeesta simultaanisti tehdyt muunnoslaskut.

Nopeammin taidan tuolla neulurilla hommia tehdä kuin puikoilla, ongelmana on vain sama kuin cnc-koneissa – asetusaika on törkeän pitkä, mutta itse työaika on melko nopeaa.

Neulurin treenailua

Tarttui kirpputorilta matkaan käyttämätön neuluri. Se oli melkein ilmainen, niin ei sitä voinu jättää kirpparille. Tässä nyt on viikonloppu opeteltu uusia sanoja, kun olen yrittänyt saada haltuun tuota kapinetta. Musta on hiljalleen tullut mestari hillitsemään itseni, kun koko työ putoaa koneesta, niin ei muuta kuin kelaimella lanka takasin kerämuotoon ja eiku uudelleen luomaan. Kauheen rumpsutuksen kone pitää, eikä se kauhian nopeakaan ole. Pölyäminen on kans melkoista ton mööpelin kanssa. Oman lisänsä tuo taloudessa majaileva katti kaikkeen lankatouhuun. Nyt on vielä hoitokissakin, niin noita langanmetsästäjiä on kaksi.

Hirvittävän vähän netistä löytyy ohjeita neulurille ja tuossa yritin hiihtopipaa saada aikaiseksi. No kyl siitä pipan saa, mutta enemmän se taitaa olla sopiva pihalla möllöttävälle lumiukolle. Pitänee laittaa laskut uusiksi ja ehkäpä kolmanneksella vähennellä. Pipan malli kyl olisi ihan jees hiihtolenkeille. Pari kertaa jo ehtiny käymään tänä talvena, satasen olen asettanut ittelleni talven tavoitteeksi.

Vaattureista ollaan huolissaan

Ylen nettiuutisista luin parikin eri uutista käsityöammattien kuihtumisesta.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/03/perinteiset_kasityoammatit_uhkaavat_kuihtua_1540473.html
http://yle.fi/alueet/tampere/2012/01/vaattureiden_ammattikunta_vaarassa_kadota_3187761.html

Varsinkin tuohon vaatturipuolen kuihtumiseen olen kiinnittänyt huomiota. Pukuompelijoita koulutetaan useissa ammattiopistoissa. Opintoluotsi löytää 43 alkavaa tekstiili ja vaatetusalan perustutkintoa ja olisiko se niin, että ainoastaan Roihuvuoresta saadaan vaattureita ulos.

Peruskoulun kaikille yhteinen käsityö teknisen- ja tekstiilityön sisällöin ei tähän asiaan tuo helpotusta, koska aikamäärä peruskoulussa ei riitä oikeastaan edes perustaitojen hankkimiseen. Opettajien sukupuolijakaumakin varmasti vaikuttaa siihen, miten oppiaineen sukupuolijakauma valikoituu. Tarina kertoo, että Helsingistä olisi valmistunut aikojen saatossa kaksi miestä tekstiilityön opettajiksi ja kuluneena syksynä Savonlinnassa olisi aloittanut ensimmäinen mies tekstiilinpääaineopiskelijana. Perusopintoja tekstiilissä suorittaessani, meitä "karvaisia setiä" oli kurssilla neljä ja kolme meistä teki aineopinnot myöhemmin. Oman värinsä tähän tuo lisäksi perusopetuksessa käytettävä tekstiilityön materiaali, joka on pääasiassa tehty "tyttöjen käsityötä" varten. Hyvä sauma oppikirja on ihan toimiva perusopus, mutta vaateompelussa sisältö on lähes yksinomaan naistenvaatteita ja yleistuotteita (essu, reppu). Kirjassa esitellyt housut ja t-paidat on esitelty unisex-malleina, mutta ne kyllä ovat naistenmalleja.

Ammattipuolen kirjallisuudessa suomenkielistä materiaalia löytyy jopa melko runsaasti kuosittelusta yms., mutta kaikki materiaalit käsittelevät naisten vaatteiden kuosittelua. Miesten vaatteista ei materiaalia tahdo löytyä varsinkaan suomeksi. Perusopintojen kuosittelussa teimme ensin hameen ja naisten housujen peruskaavat. Meille "sedille" bonuksena lehtorimme oli kaivanut jostain ohjeet miesten housujen peruskaavan tekoon. Niitä kaavoja piirtäessä alkoi tukkaan tulemaan harmaata, kahvia kului useampi pannullinen ja tupakkia paloi toppa hetkessä – ei muuten ollut mitenkään suoraviivaista ja selkeää geometriaa piirtää miesten housukaavaa. Ei se miestenvaatteiden kaavoitus mitään rakettitiedettä ole, se vain on haastavampaa kuin naistenvaatteiden kaavoitus.

Vaattureiden ammattikunta on todellista ammattikuntien eliittiä ja vaatturin tekemä puku varmasti istuu kantajansa päällä kuin valettuna. Ammattityöllä on hintansa ja työtunteja kuluu ja mittapuvun hintalapussa se lopulta näkyy. Silti itse mielummin käytän kahden tai kolmen kuukausipalkan verran johonkin muuhun kuin vaatturin tekemään mittapukuun.