lauantai 12. helmikuuta 2011

Mää en oo koskaan...

Lasketellu Himosta pohjoisempana.


  • Nyt olen

Ollu 90- luvun Himosta isommassa alppihiihtokeskuksessa
  • Nyt olen

Menny kondomihissillä.
  • Nyt olen

Vaimokultakin niin maireasti hymyilee kondomin kyydissä


Joutunut aukomaan monoja hissinousuja varten.
  • Nyt olen
Laskenut hissiasemalle todetakseni, ettei hissi ole toiminnassa, tai ollut hiihtokeskuksessa missä kaikki hissit ei välttämättä pyöri. (Hervannassa pyöri kaikki kaksi jatkuvati, ellei ne menny rikki)
  • Nyt olen
Perjantaina keli oli leppoisa kymppi pakkasta. Tutustuin rinneverkkoon aamupäivällä itsekseni, kun tuo toinen opiskelija teki jotain deadlinetänään tyylistä koulutehtävää. Tuli nuo mä en oo koskaan listasta koettua. 

Onnistuin ajautumaan toiselle puolelle tunturia ja kartantulkintani tuotti tuloksen: tuosta alas ja tuolla hissillä ylös ja siitä siirtymälle ja sitten tuosta alas ja tuolla hissillä sinne mihin olin menossa. Ei menny niinkuin strömsöössä. Hissi vei minua oikeaan suuntaan, mutta hissiltä olisikin pitänyt laskea ensin ihan toiselle hissille, että olisi päässyt siihen siirtymään kiinni. No laskin väärälle hissiasemalle ja siellä meinasi tulla pieni epäusko, kun hissi oli tukevasti pysähdyksissä. Muutaman sielunvihollisn nimen mainittuani kaivoin kartan esiin ja aloin selvittämään todellista sijaintiani ja pääsymahdollisuuksia ihmisten ilmoille. Pieni palauttava huojennus tuli kuitenkin kartasta. Tämä pysähdyksissä oleva hissi sijaitsi noin 500m päässä siitä hissistä millä olin edellisen nousun tehnyt. Ja kuten tv-sopissa sanotaan: "Eikä tässä vielä kaikki...", vierestä meni hiihtolatu, mitä pitkin pääsin avoinna olevalle hissille. Hiihtäminen alppisuksilla ei ole mitään herkkua, tiesin aiemmista kokemuksista, mutta telluilla hiihtäminen on suht inhimillistä. Ei siinä mitään suurta lennokkuutta saavuta, kun luistelee painavilla ja jäykillä monoilla suksenkin ollessa jalan alta liki kymmensenttinen leveydeltään. Onneksi tuli hankittua teleskooppisauvat, niin sauvoihin sai riittävästi pituutta. Mulla ei ole mitään hajua, minkä mittaiset pitäisi alppihihdossa sauvojen olla, kun perinteisen sauvat mulla on 135, niin siitä säädin ensin sauvat 130 cm ja jonkin ajan päästä lyhensin ne 120 senttisiksi.

Silloin joskus, kun aiemmin laskin, niin hissinousut olivat sellainen lepohetki laskujen lomassa. Telluilla se ei enää olekaan lepohetki. Koko ankkurihissin joutuu tekeen duunia, ettei lennä nenälleen. Alppisuksilla koko hissimatkan voi nojata mukavassa etunojassa monoon – telluilla siinä voisi tupsahtaa turvalleen. Toisaalta mitä nopeampi hissi ja pystyjyrkempi hissilatu, niin mukavampi on matkustaa. Sompahissin vetokulma on miellyttävämpi, eikä niissä tule tämänkaltaisia ongelmia matkakin sommalla on yleensä lyhyempiä. On siis pakko avata ainakin kävelylukko monoista ennen pitkiä nousuja, ettei koko nousu ole staattista tönöttämistä kummallisessa asennossa. 

Monojen säätäminen on oma salatieteenhaara, lauantaipäivän laskujen tauolla päätin kiskasta sisäkengästä pohjallisen hemmettiin. No tuloksena oli paremmin istuva mono ja palautunut varpaiden verenkierto. 

Tää tellu on todellista välineurheilua. Vaimokullalle hankitut sukset ei sitten olleet sopivat. Vaimokullan lasku ei vaan lähtenyt sujumaan, suksi suihki kaikkiin muihin suuntiin kuin mihin olisi pitänyt ja reisistäkin alkoi banaani loppumaan kesken kaiken. Päätettiin tuolla tunturissa vaihtaa suksia ja vaimokullan lasku alkoi sujumaan Work Stinxeillä. Mä otin ne Gemit alle. Ensimmäinen kommentti meikäläiseltä: "Näähän on kuin keinutuolin jalakset!". Siis välineessä oli vika, ettei vaimokullan lasku oikeen sujunut. Hieman otin suksia haltuun ja tuntemukset oli rajuhkot: suksi ei mene hetkeäkään suoraan ilman aktiivista ohjausta, hirvittävillä nopeuksilla suksi menettää ohjattavuuden, takasuksi on ihan holtiton kunnes se leikkaa kiinni lumeen ja meinaa kaataa laskijan, etusuksi ei meinaa leikata mutta leikattuaan meinaa heittää äijän uusiin horisontaalisiin ja vertikaalisiin liikeratoihin. Positiivista oli, että suksella pystyi laskemaan myös takaperin. Suksella laskeminen oli todella raskasta, ihan kuin olisi perinteistä hiihtänyt todella upottavalla ladulla. Suksi on vissiin parhaimmillaan jossain paipissa tms. jumalanhylkäämien pomppumaanikoiden harrasteessa, ei se ainakaan ole ihan perusrinnelaskuun tarkoitettu. 

Tästäkin "myyntipuheesta" huolimatta:

MYYDÄÄN

Völkl Gem 158 cm sukset laskettu pari päivää.

Rottefella R8 small siteet kiinni, asennettu 25.5 Garmontin ladykengän mukaan.

Tehdasuutena perusvoideltu startin violetilla 5-6 kertaa ja loppusilaus startin grafiitilla

hp. 350€

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Suodatetaan hieman jo näin aluksi, avataan jos kommentointi pysyy asiallisena ;)