Vaatetuskurssin suorittaminen "pitkää tietä":
Ensin otettiin emännästä mittaa ja sitten piirrettiin peruskaava.
Apuri "helpottaa" peruskaavan piirtämistä.
Peruskaava 1:4
Peruskaavasta tein kaavat, joista tein sovitusvaatteen. Tästä vaiheesta tein muutokset peruskaavaan:
Kuosittelu
(lisäys 13.1.2011)
Pari alustavaa suunnitelmaa siihen mitä voisi tehdä.
Kuosittelun tuloksena sain seuraavanlaisen kaavan "asiakkaan" toiveiden ja tarpeiden mukaan.
Leikkaa-liimaa-mittaa-piirrä askartelun tuloksena tuli vasemmanpuoleinen työversio. Tekstiilityöt on mielenkiintoisia, kun esimerkiksi kuosittelun opaskirjoissa saattaa olla useampia mittoja, mitä ei ole sidottu mihinkään peruskaavan kiinteään pisteeseen. Eihän siitä tulisi talonrakennuksessa yhtään mitään, jos ei tiedettäisi tontin koordinaatteja ja talon paikkaa suhteessa näihin koordinaatteihin. Tässä kuosittelussa ilmassa roikkuvia mittoja on ainakin kauluksen pituustaiteviiva. Muutoinkin aina välillä on meinannut tukka lähteä päästä, kun rakennusteknikolle on opetettu ihan erinäköistä geometriaa kuin mitä löytyy tekstiilityön lähdekirjallisuudesta.
Edelleen lämmöllä muistelen ensimmäistä sukan kutomista, ohjeessa sanottiin: "Poimi silmukat kantalapun vasemmasta reunasta". Missään ei kuitenkaan sanottu, että mitenpäin se työ pitää olla, kun määritellään vasenta reunaa. Kappale voi olla neljällä eri tavalla kädessä, joten siitä saadaan neljä erilaista vasenta reunaa.
Oikeanpuoleinen on lopullinen puhtaaksi piirretty boleron kaava 1:4 mittakaavassa, mistä sitten piirsin 1:1 kaavat ja tein kokeiluvaatteen lopullisia muokkauksia varten.
Kokeilussa tehtyjä muutoksia:
- Kauluksen lyhentäminen ja kärjen nosto
- Takakappaleen kaartaminen miedommaksi
- Etumuotosauman kaartaminen loivemmin
- Etumuotosauman siirtäminen 3 cm sivusaumaan päin
Kaavan piirtäminen lopullista boleroa varten
Tukikankaiden liimailua ja boleron ompelu.
Materiaalit
Päällikangas: 100% pellava, vesipesu 40°, silitys ••, ovh 14,9 €/m, ostettu -50% alennuksella 0,9 m
Käännekangas 100% silkki vesipesu kielletty, silitys ••, ovh 29,9 €/m, ostettu 0,7 m
Vuorikangas 75% triasetaatti 25% polyamidi, vesipesu 30°, silitys •, ovh 7,9 €/m, ostettu 0,9 m
Lisäksi hankittuja tai omista varastoista kaiveltuja materiaaleja: kuitukankaista itseliimautuvaa tukikangasta silkkiin, kudottua itseliimautuvaa tukikangasta pellavaan, päällystettävä nappi, ompelulankaa, kaavapaperit yms. pientarvikkeet.
Huolittelin kankaiden reunat ja pesin ne hienopesuohjelmalla ennen leikkaamista. Silkin vesipesukielto taisi olla taasen valmistajan ylivarovaisuutta, silkki ei tuhoutunut pesukoneessa käymisestä. Samaa ylivarovaisuutta on pellavalle annettu •• silityslämpötila. Kokemukseni pellavan silittämisestä, mikä tässäkin tuli todistettua, on kuitenkin osoittanut, ettei silittämisessä voi olla liikaa lämpöä mikäli haluaa kankaan oikenevan.
Vuoren valmistuksessa sattui pieni työtapaturma ja jouduin hakemaan kokonaan uuden vuorikankaan Jättirätistä (~8€). Kyseisen liikkeen materiaali-info ei ole parhaimmillaan, joten sieltä ei saa tarkkoja materiaalitietoja, mutta samankaltaista tekokuituista vuorikangasta se on kuin tuo alunperäinen. Vuorikankaan pesin ennen käyttöä. Työtapaturma oli ajatusvirhe leikkauksessa ja leikkasin vuoren liian pieneksi.
Materiaalitaloudessa pyrin käyttämään kankaan mahdollisimman pienellä hukalla ja tässä työssä onnistuin siinä melkoisen hyvin (pl. vuori). Asiakas halusi tehdä itselleen vaatteeseen sopivan käsilaukun ja tilkkupussia pengottuaan totesi minun onnistuneen leikkaushävikin minimoimisessa erinomaisesti.
Materiaalien hinta on n. 50€ sisältäen sudeksi menneen vuorikankaan.
Etusivukappaletta piti hieman muotoilla uudelleen.
Etukappaleen muutos oli pieni, mutta istuvuuden kannalta tärkeä
Kauluskäänteet ovat silkkiä. Tukikankaina kaikissa pellavaosissa on kudottu paksu liimakangas, silkkiosissa on kauttaaltaan kuitukankainen tukikangas. Tukikankaat ryhdistävät sekä estävät liestymisen.
13.1.2011
Pitää vissiin kohtapuoliin tilata kestotilauksena Keskeneräiset Käsityöt-lehti.
Boleron otin vaihteeksi työn alle.
Hihat on istutettu jo keväällä samoin olin tehnyt vuoren ja harsinut sen kiinni. Hihojen istutuksessa ei ollut mitään amerikkaa. Ihan normaalia ompele kiinni, avaa tuosta, ompele uudelleen, siirrä sauman paikka, avaa ommelta ryppyjen poistamiseksi jne. Olkatoppaukset löysivät paikkansa ja bolerosta saatiin istuva. Sitten tuli vuosijuhla 2010 ja sinne tämä vaate ei ehtinyt, eikä vapun jälkeen ollutkaan enää aikaa tehdä muuta kuin töitä. Venekin piti laskea ja kaikkea muuta kuin kouluhommia. Syksyn olen tehnyt pääasiassa gradua ja tämä bolero on mulkoillut minua pahalla silmällä tuosta Kylmäkkö Nadjan päältä.
Ensimmäinen homma oli surauttaa vuori kiinni koneella. Muutamasta kohdasta jouduin avaamaan ommelta hieman, kun siihen syntyi ompelussa ryppyjä. Sovitus asiakkaan päälle ja todettiin vuori hyvin istuvaksi. Etukappaleiden välistä saumaa jouduttiin hieman muokkaamaan, koska asiakas oli mennyt kutistumaan kesän aikana. Muotosauman muutos oli sentin luokkaa puolellaan, mutta se huomattavasti paransi istuvuutta ja poisti muutaman epämääräisen rypyn kauluksen alta. Kauluksen lopullisen istuvuuden kannalta pitää vielä vuorta kiinnittää hieman saumoihin ainakin niskasta ja olkapäiltä. Vuori on yllättävän raskas, kun sitä vertaa käännesilkin painoon.
29.4.2011
Vuori on kiinnitetty päällikankaaseen niskasta ja hihapyörön ylä ja alareunasta. Hihan vuori on ommeltu rannekeen sisävaraan. Rannekkeen kääntäminen ja silkkivarojen saaminen saman levyisiksi oli mielenkiintoinen vaihe. Jouduin toisessa hihassa hieman lyhentämään hihan kangasta, kun reuna olisi muutoin jäänyt liian leveäksi ja halkion syvin kohta olisi tullut kiinnitettäväksi pelkkään vuoreen. Rannekeen tikkauksen kanssa samaan ommeljuovaan ompelin hihansuun läpi tikkauksen, että rannekkeen kääntö lukittui paikoilleen.
Rakenne halkiossa samankaltainen kuin tilkkunapinlävessä. Hieman hirvitti leikata halkio auki. Tässä oli se kuuluisa hetki, missä voi pilata koko tuotteen silmänräpäyksessä. Mitään katastrofaalista ei kuitenkaan aukileikkauksessa tapahtunut. Halkion reunat on ommeltu käsin piilopistoin. Hieman välillä usko meinasi loppua ja silmät oli sirrillään. Tarkkuustyötä tuo käsin ompelu. Tämän työn kuluessa olen oppinut jopa pitämään käsin ompelusta. Varsinkin harsiminen on säästänyt monta hermoromahdusta ompelu- ja sovitusvaiheessa. Nuppineulat kuitenkin ovat melko jäykkiä ja pistemäisiä kiinnitysapuja.
Napiksi olin jo aluksi valinnut päällystettävän napin. Napin päällystäminen on helppoa. Ensin leikataan nappipaketin kaavan mukainen pyöreä tilkku ja tilkun reunaan harsitaan rypytyslanka. Napin sielu asetetaan tilkulle ja kiristetään rypystyslangat sitten napin takaosa napsautetaan paikalleen ja nappi on valmis.
Napin paikan hain seuraavalla metodilla: ompelulanka napin silmän ja neulan kanssa lenkiksi, vaate asiakkaan päälle ja neulalla suoraan napinlävestä alempaan etukappaleeseen. Näin nappi tuli juuri siihen kohtaan, missä se parhaiten istuu. Kangas tukikankaineenkin on melko ohutta, joten se tarvitsi vastanapin. Nappilaatikosta löytyi sopivan pieni päällystettävä nappi ja sen päällystin käännesilkillä.
Vielä ennen lopullista silittämistä piti napinläven takaa avata käännesilkki. Se on ommeltu piilopistoin napinläven reunoihin.
BOLERO ON VALMIS!!!
Bolero suoritti ensiesiintymisen ROKL:n perinteisessä vuosijuhlassa.
[tähän pari kuvaa valmiista]
Nutturan koristeena oli boleron kanssa samanvärinen neilikka.
Kerrankin portfolion tekeminen on ollut melko helppoa. Tänne olen dokumentoinut kuvien kera tekemistä. Rannekeesta on muutama erivaiheinen rakennekokeilu ja peruskaavasta tehdyt sovitusmallit löytyivät. Samoin ensimmäinen kokeiluvedos bolerosta oli tallessa. Jonnekkin varmaan paikkaan on joutunut muutama piirustus, mutta onneksi kyseiset piirustukset oli skannattu tätä blogia varten ja siten tallessa. Kaavoista löytyvät lopulliset kaavat ja ne ensimmäiset kaavat, jotka muistuttavat teippi- ja saksifirman mainosta.
Tasokuvien ja poikkileikkauksien piirtäminen oli sanalla sanoen mielenkiintoista. Pyrin saamaan kattavasti kaikki erilaiset rakennekohdat kuvattua ja suurin osa saumarakenteista on samaa tyyppiä. Nostan kyllä hattua sellaiselle tekijälle, joka oikeasti hahmottaa ompelujärjestyksen yms. poikkileikkauksesta. Piirustuksia on kaikenkaikkiaan 14 kpl sisältäen myös minulta yleensä katoavat luonnokset ja hahmotelmat.
Prosessin kuluessa vaativa asiakas on pakottanut tekijän parantamaan huolellisuutta ja tarkkuutta. Samalla olen asiakkaalta saanut paljon vinkkejä ja niksejä vaatteen valmistamiseen. Tämä on ollut sitä hiljaisen tiedon välittämistä. Asiakkaalla on melko hyvät tiedot vaateompelusta johtuen pukuompelijan ja käsityötieteen opinnoista. Oma kehittymiseni tekstiilityössä on ollut todella nousujohteista tämän työn kuluessa.
Käsityötieteen perusopinnoissa sain todella tukevan pohjan kuositteluun. Näin aineopintojen tasolla pidin erittäin tärkeänä tehdä koko kuositteluprosessin tyhjästä paperista alkaen. Tämä prosessi kehitti todella paljon taitotasoa ja kaavoituksen ymmärrystä. Pelkkä valmiita kaavoja jäljentävä vaatetusprosessi olisi ollut kehittymiseni kannalta pelkkää taantumaa ja halusin todella kehittyä haasteiden kautta. Takaumia prosessissa on tullut teknillisen opiston deskriptiivisen geometrian kursseihin, kaavoitus ja kuosittelu on mitä suurimmassa määrin deskriptiivistä geometriaa. Epämääräiset kolmiulotteiset muodot on melko hankalia saada tasokuvioiksi ja tasokuvion hahmottaminen kolmiulotteiseksi tuotteeksi on melko vaativaa. Ehdottoman tärkeää kuosittelussa on lähdekirjallisuuden käyttäminen. Vaatetuksen ammattitekniikkakirjat on prosessissa ollut korvaamattomana tukena.
Olen käyttänyt seuraavia kirjoja tukimateriaalina:
Gaardner, K. Pukineiden kuosittelu, Otava 1995.
Melkas, A., Raitio-Nyholm, S. & Räsänen, M-L. Naisten pukimien peruskaavat 1, OPH 1993.
Heikkilä, T., Kuikka, S. & Paimela, S-L., Vaatetusalan tekninen piirustus, Otava 1990.
Vaatetus perusopetuksen käsityössä
Perusopetuksessa vaatetus toimii hyvänä kokonaisuutena, missä oppilas joutuu soveltamaan kokonaisvaltaisesti tekstiilityön sisältöjä. Peruskaavat ja peruskaavan kuosittelun jättäisin kokonaan käsittelemättä perusopetuksessa. Perusopetuksen tuntimäärän saisi kokonaan uhrattua tälle aiheelle ja silti se jäisi kesken. Vaatetuskurssin pohjana käyttäisin valmiskaavoja käsityölehdistä, oppikirjoista ja kaavanvalmistajien valikoimista. Kuositteluharjoituksena näissä töissä tulee lähinnä kaavojen muokkaaminen omalle vartalolle sopiviksi. Samoin mittaamisen perusteet tulee käsiteltyä hyvin vaatetuksen yhteydessä. Oppilaat joutuvat tässä yhteydessä myös pohtimaan vaatetuksen antamia viestejä, omaa tyyliä ja värimaailmaa.
Kaavojen piirtämisen jälkeen oppilaiden kanssa on hyvä tehdä suunnitelma työjärjestyksistä ja saumarakenteista. Oppilasta tulee auttaa löytämään rakenteista ne kohdat, joiden tekemistä kannattaa harjoitella ennen lopullisen tuotteen valmistamista. Leikkaussuunnitelmat ja kankaan menekkilaskelmat liittyvät elimellisenä osana työjärjestysprosessiin.
Vaatetuskurssilla opettajan eriyttämisen taito on erittäin merkittävässä asemassa. Oppilailla on hyvin erilaiset valmiudet ja motivaatio toteuttaa vaatteita. Tämän vaatetusprojektin tehneenä tulevana opettajana uskaltaisin heittäytyä perusopetuksessa vaatetuskurssin pitämiseen. Oman teknisen osaamisen kehittyminen näyttelee tässä valmiudessa merkittävää roolia.
